JS Burton: Liikuntaa ja draamaa/Soili Tolonen

Ensimmäisellä tunnilla tapasin Andy Jonesin, PE osaston johtajan ja sain kysellä englantilaisesta ja tämän koulun liikunnan opetussuunnitelmasta sekä arvioinnista 15 minuutin ajan. Opetus on hyvin lajikeskeistä, ennen oli taitopainotteista ja nykyään palattu tavallaan entiseen. Terveystietoa on vain isoimmilla opiskelijoilla tunti viikossa vuoden ajan ja sen jälkeen se on vapaaehtoista. Liikuntaa on silloin vain tunti viikossa.

Istuin kirjastossa ja odotellessani seurasin mielenkiintoista tuntia puheen pitämisestä. Oppilaat työstivät puhettaan ja kun olivat valmiita esittivät puheensa opettajalle. Puhe äänitettiin oppilaan iPadille ja sitten alettiin harjoittelemaan heikkoja kohtia uudestaan. Huonosta käytöksestä yksi oppilas menetti iPadinsä pelaamisen vuoksi takavarikkoon 'alakertaan'.


Toisella tunnilla seurasin draamatuntia. Oppilaat olivat työstäneett käsikirjoituksen pohjalta oman versionsa pienryhmissä. Menossa oli jo viides tunti samaa aihetta, joten he harjoittelivat ja muokkasivat omaa näytelmäänsä hyvin itsenäisesti. Opettaja kiersi seuraamassa ryhmiä, antoi palautetta ja hyvin pienillä korjauksilla muutti kohtauksia. Mutta miten hän sen teki, VAU!! Hänen työskentelytapansa oli vangitseva ja kontakti oppilaisiin upea. iPad oli käytössä kuvaamiseen, musiikin toistoon sekä lopuksi muistiinpanoihin ja itsearviointiin.
Vierailumme de Ferrers akatemiassa päättyi keskusteluun englantilaisesta koulujärjestelmästä. Greg Hughes selvitti kaavioin järjestelmää ja erilaisia tutkintoja.

JS Burton: Tutustumista opetusharjoitteluun ja opettajien työn havainnointiin ja arviointiin/Sari Lantto

Vierailin Greg Hughesin kanssa De Ferrersin alaisuudessa toimivassa peruskoulussa, jossa oli opetusharjoittelijoita. Tapasin rehtori Nick Holmesin ja vararehtori Dave Lovellin, jotka esittelivät minulle opetusharjoittelun järjestämistä sekä opettajien työn tarkkailuun ja havainnointiin liittyviä käytänteitä.

Opetusharjoittelijoilla oli kaksi mahdollisuutta: 1) perinteinen tapa eli yliopisto lähettää heidät harjoituskouluihin ympäri maata tai 2) uusi tapa eli koulu valitsee yliopistolta harjoittelijoita (ns. school direct). Jälkimmäinen vaihtoehto tarkoitti käytännössä vuoden mittaista työhaastattelua. Harjoittelija oli vuoden koululla töissä, aloitti havainnoimalla tunteja ja vuoden lopussa opetti itsenäisesti. Jos koulu oli tyytyväinen opetukseen, harjoittelijalla oli monesti mahdollisuus jäädä töihin kouluun tai ainakin saada työpaikka jossain koulun yhteistyöoppilaitoksessa. Harjoittelusta ei maksettu palkkaa.

Opettajien havainnointiin kehitetty tarkkailujärjestelmä oli koulun ylpeydenaihe, se koettiin todella tärkeäksi. Tarkkailun ja havainnoinnin perimmäinen tarkoitus on personal development, eli auttaa opettajaa kehittymään työssään. Jokaiselle tarkastajalle (esim. Greg on heistä yksi) jaetaan kymmenkunta opettajaa, joiden tunteja he käyvät seuraamassa noin puolen tunnin ajan. Tarkastuksesta ei ilmoiteta etukäteen, mutta opettaja voi laittaa lapun ovelleen ja kertoa, ettei halua tarkastajaa tänään luokkaansa. Tarkastuksen jälkeen opettajalle kerrotaan tulos ja asiat, joita hänen tulee parantaa. 

Tarkastuksessa tarkkaillaan opettajan ja opiskelijoiden toimintaa tunnilla erittyisen lomakkeen avulla. Lomakkeeseen kirjataan mahdolliset kehittämiskohteet ja muut palaute (AfL [work flow], Questioning, Collaboration, Reducing teacher talk, Pace, Differentiation, Lesson structure, Engagement for learning, Challenge, Use of literacy, Quality of feedback,  Learning Technologies). Mikäli tarkastajalla on huomautettavaa jostain kohdasta, opettaja saa uuden mahdollisuuden osoittaa taitonsa; seuraava tarkastus tehdään opettajan kutsusta. Opettaja pyytää tarkastajan paikalle näyttääkseen, että hän on parantanut asioita, joista hänelle on aikaisemmin huomautettu. Opettajat, joille on huomautettu samasta asiasta kootaan yhteen ja jaetaan ryhmiin, joten he voivat yhdessä miettiä ja harjoitella ongelmakohtaa ja käydä seuraamassa myös sellaisten opettajien tunteja, joilla ko. asia on kunnossa. 

Jokainen opettaja ilmoittaa koululle vahvuutensa ja heikkoutensa, joten johto tietää, mitä apua he tarvitsevat ja missä asioissa he puolestaan voivat auttaa toisia opettajia.

JS Burton: Matematiikkaa, biologiaa, fysiikkaa ja tilastotieteitä/Sirpa Kolehmainen ja Markus Pessa

Tiistain ohjelmassa oli opetuksen seuraamista sekä Doven että Trentin kampuksilla. Ensimmäisenä ohjelmassa oli matematiikan opetuksen seuraamista 9. vuoden oppilaiden tunnilla. Opettaja Robertsin johdolla käsiteltiin ongelmalähtöisesti luonnollisten lukujen jakamista alkulukutekijöihin. Oppimateriaalina toimivat monisteet ja opettajan antamat tehtävät, oppikirjoja ei ollut.

Seuraavaksi ohjelmassa oli biologian oppitunnin seuraaminen Trentin kampuksella. Tunnin aiheena olivat fotosynteesiä rajoittavat tekijät. Ensin palautettiin mieleen fotosynteesi teorian tasolla ja sitten tutkittiin kokeellisesti valon intensiteetin vaikutusta fotosynteesin nopeuteen. iPadia käytettiin tapahtuman videointiin, ajanottoon ja osa opiskelijoista teki myös tulosten taltioinnin iPadilla.

Pienen tauon jälkeen siirryimme 7. vuoden oppilaiden Science-tunnille, jossa oli aiheena voima ja kappaleen liiketila. Työskentely oli varsin opettajajohtoista. Voima-käsitettä tutkittiin ensin köydenvetoesimerkin avulla ja voimia havainnollistettiin nuolien avulla. Oikein käsitteiden hallintaa painotettiin. Vähitellen oppitunti kehittyi itsenäisemmän työskentelyn suuntaan.

Lounaan jälkeen seurasimme opetusharjoittelijan pitämää tilastotieteen tuntia. Samalla luokan opettaja kertoi matematiikan opetuksesssa ja oppimisessa käytettävistä työskentelytavoista. Kirjat olivat PDF-dokumentteina iBooksissa ja iTunesU:ssa oli lisämateriaalia lähinnä videoiden muodossa. Näiden lisäksi Showbiesta löytyi tehtäviä ja useimmat kotitehtävät myös palautettiin sinne. Opettajan kotitehtävistä Showbiessa antama palaute koettiin hyvin tärkeäksi. Lisäksi matematiikan tunneilla käytettiin Mathspace-appsia, jossa opiskeijat pystyivät työskentelemään omatoimisesti valmiiden tehtävien parissa.

Viimeisellä tunnilla tutustuimme 12. vuoden opiskelijoiden matematiikan opetukseen. Tunnin alku oli opettajajohtoista työskentelyä keskihajonnan kaavan johdattelemiseksi ja sen jälkeen oppilaat tekivät tehtäviä, jotka löytyivät sähköisestä oppikirjasta. Käytössä oli myös Showbie.

JS Burton: Ranskaa ja liikuntaa/Soili Tolonen

Aamun ensimmäisellä tunnilla vierailin ranskan tunnilla, jossa oli 25 oppilasta, mutta silti opettaja tervehti heistä jokaista nimeltä! Tunnilla valmistauduttiin tulevaan kokeeseen: opettaja luki tekstin ranskaksi, opiskelijat kirjoittivat kuulemansa. Osa teki kirjoituksen iPadilla, osa paperille. Opiskelijoilla oli moniste, johon he keräsivät laatikoihin omia keskeisiä sanoja. Loput puoli tuntia jokainen harjoitteli kokeeseen omalla tavalla: äänitoimintoa (puhu valinnat) käyttämällä, Quizletilla tai paperilla ja kynällä.

Toinen tunti oli liikuntaa.  Ryhmän löytäminen vei aikaa, koska paikka oli vaihtunut. Löysin lopulta opettajan ryhmineen Doven kampukselta ja seurasin aika perinteistä liikuntatuntia (netball), lämmittely, yksi trilli ja loput ajasta peliä. Oppilaat olivat kiinnostuneita vierailijasta ja vaihdossa olevilla pelaajilla riitti kysymyksiä.

Kolmas tunti oli liikuntaa/terveystietoa. Opettaja käytti Baibord-appsia tunnin aluksi aiheen esittelyssä ja aiemman tiedon keräyksessä (liikunnan välittömät vaikutukset elimistössä). Opiskelijoilla oli iTunesU:ssa osittain täytetty dia, johon he täydensivät omat muistiinpanot. Tehtäväksi oppilaat saivat esityksen tekemisen käsitellystä aiheesta, esitysmuoto oli vapaasti valittavissa Keynote, Pages ym. Ubersense/Hudl technique- appsiin pitää tutustua. Sillä voi videoida opiskelijan suoritusta, hidastaa ja vertailla kuvia rinnakkain. Näin voi verrata omaa suoritusta hyvään esimerkkiin ja malliin.

Neljäs tunti oli liikuntaa. Pääsin pelaamaan maahockeytä! Harjoiteltiin syöttöjä ja pääsin ja itse peliin mukaan. Kivaa! Viides tunti oli sitten taas netballia. Olin pelissä mukana 13-vuotiaiden kanssa. Tunti oli ryhmän viimeinen tunti aiheesta ja opettaja arvioi oppilaiden osaamista. Liikuntaa opetetaan 6-7 viikon ajan yhtä lajia, tunteja on kaksi viikossa, kummallakin tunnilla harjoitellaan eri lajia. Vuoden aikana tulee siten noin kymmenen lajia tutuksi.

JS Burton: Fysiikan oppitunnilla/Sari Lantto

Seurasin Greg Hughesin fysiikan tuntia, aiheena oli lämpö. Opettaja aloitti tunnin konkreettisella esimerkillä. Pöydällä oli laatikko, jossa oli kaksi lasiputkea piippuna. Hän sytytti savun yhteen piippuun, savu siirtyi laatikkoon ja etsittiin selitystä sen nousulle toisesta piipusta. Opiskelijoiden tuli kuvata tapahtunutta erittäin tarkasti, fysiikan termejä ja sanastoa käyttäen. Ilmiö kuvattiin iPadeillä, kuva liitettiin Pagesiin ja ilmiölle kirjoitettiin siihen selitys.

Tämän jälkeen katsottiin yhdessä Verso-nimisellä sovelluksella video aiheesta. Opettaja oli laatinut Versoon kysymyksiä videosta, videota kommentointiin pyrkien käyttämään mahdollisimman tarkkoja termejä, analysoitiin toisten vastauksia ja peukutettiin niitä. Keskusteltiin siitä, millainen vastaus on A* arvoinen, minkä arvosanan saa epätarkalla vastauksella? 

Tunnin lopuksi kuvattiin toinen ilmiö. Vahalla kiinnittyä metallia lämmitettiin ja pohdittiin, mikä metalli irtoaa pidikkeestä ensimmäisenä ja miksi. Avaisanaksi muodostui “conduction”. Tukimateriaalina opiskelijoilla oli iTunesU-kurssi. Ilmiön selitys laadittiin Pagesiin. Jälleen korostettiin tarkkojen termien käyttöä ilmiön selityksessä ja pohdittiin vastauksen vaikutusta arvosanaan.

Opiskelijat olivat tunnilla aktiivisesti mukana ja kuuntelivat opettajan ohjeita. Vaikka meluakin oli, tunnilla vallitsi koko ajan tekemisen meininki.

JS Burton: Koulujärjestelmään tutustumista ja iPad-koulutusta

Isäntänämme kouluvierailun aikana toimi akatemian vararehtori Greg Hughes. Hän on matematiikan ja tieteiden opettaja ja vastaa oppilaitoksessa myös iPadeista ja niihin liittyvästä koulutuksesta. De Ferrers on Apple RTC (http://www.deferrers.com/ipad), eli Applen alueellinen koulutuskeskus ja sekä Greg Hughes, että matematiikanopettaja Tom Riley ovat Sari Lanton tapaan ADE -kouluttajia.

Maanantaina Greg esitteli meille koulua.De Ferrersissä on kaksi kampusta: Dove ja Trent, yhteensä kampuksilla on yli 2000 opiskelijaa. Opiskelijoilla oli koulupuvut, lukiolaisilla eriväriset kuin nuoremmilla.

Opetusta on lukiossa 15-20 tuntia viikossa, loput on itsenäistä opiskelua. Kaikilla lukiolaisilla on iPadit (1:1), yläkoululaisilla hankilökohtaisia laitteita ei vielä ole. Vanhemmat maksavat laitteista punnan viikossa. Padit on etähallittu, eli väärinkäytöstä tulee rangaistus: padin Appstore suljetaan ja muutenkin se voidaan lukita. Koulu on akatemia, eli yksityistä lukiota vastaava. Oppilaitos on valtion rahoittama, mutta akatemia-statuksen ansiosta koulu voi tehdä opetussuunnitelmaan ja opetukseen liittyviä omia päätöksiä.

Vierailimme  mm. kielten, taitoaineiden (arts), ja yhteiskuntaopin, taloustieteen ja graafisen suunnittelun (design) tunneilla seuraamassa työskentelyä. Joihinkin luokkiin kurkistettiin käytäviltä - ovissa oli lasi-ikkunat ja usein myös seinissä lasi, joten näkyvyys luokkiin oli hyvä. Näimme myös ns. havainnointihuoneen, jonka peiliseinän takaa valvottiin opetusharjoittelua suorittavien opettajien toimintaa luokassa.  Koulun eri alueilla oli omat nimensä tyyliin Galileo, Einstein ja Faraday jne. Liikuntatunnilla meitä hämmästyttivät tytöt, jotka pelasivat shortseissa verkkopalloa ulkona, vaikka ilma oli kolea ja tosi sumuinen. Koululaiset olivat tunneilla rauhallisesti eikä työrauhaongelmia näyttänyt olevan. Oppilaat olivat kohteliata kohdatessaan vierailijoita käytävällä. Yläkoulun puolella oli wc-tila, jossa ei ollut ovea. Tämä ratkaisu esti koulukiusaamista. Joka puolella seinät oli verhottu akatemian arvoilla ja palkittujen opiskelijoiden kuvilla (paras läsnäolo, paras suoritus jne.). Myös valmistuneiden opiskelijoiden kuvat ja jatko-opintopaikat olivat näkyvästi esillä.

Olimme tervetulleita kaikkiin luokkiin, opettajat olivat aivan selvästi tottuneita ulkuolisiin vierailijoihin. Saimmekin kuulla, kuinka opetusta ja opettajien toimintaa luokissa valvottiin tasaisin väliajoin. Mikäli ei halunnut tarkastajaa luokkaansa, sai ovelle laittaa eräänlaisen “tänään on menossa tylsä/huono tunti, en halua arvioijaa paikalle”- kyltin. Tarkastaja tarkkaili opettajan ja opiskelijoiden keskinäistä toimintaa ja varsinkin sitä, miten opettaja oli antanut opiskelijoiden töistä palautetta Showbie-kansion kautta. Myös oppikirjoja tarkistettiin ja katsottiin, mitä tehtäviä oli tehty ja miten niistä oli saatu palautetta. Kun kauhistelimme arvioinnin ja tarkkailun määrää, meille vastattiin, että hyvällä opettajalla ei ole mitään pelättävää. Meiltä puolestaan kyseltiin, mistä tiedämme opetuksen olevan hyvää, jos luokissa ei vierailla sitä tarkkailemassa.

Rehtori Steve Allenin vieraili myös luonamme. Hänen visionsa oli hieno: "Kaikki oppivat, halusivat tai eivät." Jokaisen opiskelijan etenemistä arvioitiin kuuden viikon välein. Tapasimme Graig Brownin, joka esitteli tiedonkeräysjärjestelmää ja opiskelijoiden etenemisen arvioitiprosessia. Hänen tehtävänään oli kerätä ja tuottaa koululle tietoa, joiden perusteella opiskelijoiden etenemistä voitiin arvioida. Tietoa kerättiin kaikesta mahdollisesta asiasta, keruussa tarkasteltiin vielä erikseen tyttöjä ja poikia, vieraskielisiä opiskelijoita ja vähäosaisempia ns. PP -opiskelijoita (premium pupil). 

Kerätyn tiedon perusteella opiskelijan kuva laitettiin julkiselle seinälle, johon oli piirretty keskiviiva. Viivan oikealle puolelle sijoittuneiden opiskelijoiden tilanne oli hyvä (toki heidänkin tuli edetä jatkuvasti), mutta vasemmalle puolelle jääneille tarjottiin erilaisia tukitoimenpiteitä. Tukiopetus oli opiskelijoille puolipakollista. Muita opiskelijaa tukevia toimia olivat esim. laajat koulukuraattorin palvelut (Pastoral team) sekä ilmainen lounas PP -opiskelijoille. Muille kouloulounas oli maksullinen.

Rehtori kertoi, miksi koulu oli valinnut iPadit opiskelijoiden ja opettajien työvälineiksi. Hän kertoi, että iPad ei ole kustannus vaan sijoitus. Säästöjä saadaan aikaan mm. kopiointikustannuksissa, tavoitteena oli paperiton koulu. Aluksi opettajat olivat hämillään laitteista ja myös osa kotiväestä. Oppimistulokset koulussa olivat parantuneet, oliko se iPadien ansiota? Hän hämmästeli, sitä, miten kustantajat tuottivat edelleen oppikirjoja!?
Oppilaista oli tullut enemmän vastuullisia oppijoita  ja opettajat olivat alkaneet tehdä omaa materiaalia. Palautteenantomahdollisuudet olivat parantuneet iPadin myötä (tärkeää oppilaille, motivoi, itsenäinen työskentely mahdollista, samoin eriyttäminen ja omaan tahtiin opiskelu).

Tapasimme maanantaina myös oppilaskunnan edustajat: heidät oli valittu äänestämällä ja haastattelujen perusteella. Heidän vastuullaan oli juhlien ja luokan ulkopuolisen toiminnan järjestäminen. Koulussa oli ns. houses eli “osakuntia”, joihin opiskelijat oli jaettu. Kuntien kesken järjestettiin kilpailuja. esim. urheilussa.

Iltapäivällä pääsimme mukaan opettajien koulutukseen. Jakaannuimme pariin eri pajaan opiskelemaan iPadien käyttöä. Yhdessä pajassa opiskeltiin iBook Author-ohjelmaan, jolla voi tehdä tietokoneella todella näyttäviä kirjoja  omaan oppiaineeseen. Kirjan voi upottaa vaikka iTunesU-kurssille. Pajassa harjoiteltiin kuvan, videon, kyselyn ja interaktiivisen kuvan upottamista tekstiin. Opimme, että kirjan sivuja ei kannata tehdä lisäämällä niitä Page-toiminnolla, koska silloin sivun paikkaa ei voi enää siirtää.  Paja kesti 45 minuuttia, joten vauhti oli todella hurja.

AFL pajassa tutustuttiin palautteenantoon soveltuviin appseihin (Showbie, Explain everything, Post-it, Flashcardlet, Polleverywhere, Socrative, Educreations) Useimmat näistä olivatkin pajassa käyneille tuttuja, mutta löytyi uusiakin tai sellaisia, joita tiesi olevan, muttei ole tullut vielä käytettyä. Samalla voitiin keskustella apssien käytännöllisyydestä eri opetustilanteissa. Post-it appsin käyttö oli varsin näppärää. Appsilla otetusta kuvasta pystyy erottamaan paloja, “post-it-lappuja”, joita sitten voi ryhmitellä tai muokata, sekä tehdä omia muistilappuja. Appsi soveltuu testiryhmän mielestä ajatusten jäsentämiseen ja esitystyökaluksikin. Poll Everywhere toimii testityökaluna, esimerkiksi jonkin pienen asiakokonaisuuden hallinnan varmistamisessa. Sen etuihin kuuluu muun muassa kuvan liittäminen kysymykseen. Flashcardlet sopii hyvin esimerkiksi opittujen käsitteiden kertaukseen.

Kolme pääajatusta päivästä:

Sari:

1. Vieraanvaraisuus
2. Opiskelijoiden ja opettajien jatkuva arviointi ja sen seuraukset (minusta stressaavaa, mutta ymmärrän tarpeen tässä koulukulttuurissa)
3. Koulun tilat ja varustelu yllättivät perinteisyydellään.

Sirpa:

      1. Opettajien arviointi ja seuraaminen tuntui stressaavalta ja työläältä, en tiedä mitä
sellaisella " luokituksella" saadaan aikaan.

       2. Oppilaat olivat hyvin tiiviisti luokissa (vieri vieressä) ja hyvässä työn touhussa.

       3. Henkilökunta oli iloista ja kohteliasta

Katariina:

1. Opettajien ja oppilaiden jatkuva ja tiivis arviointi. Toisaalta sen ymmärtää, että pitää olla jotain, millä osoittaa laatua/edistymistä niin oppilaille, kotiväelle, opettajille, johdolle, koulutuksen rahoittajille ja järjestäjille mutta mietityttää mitä arvioidaan ja mitä tärkeää jää sen ulkopuolelle.
2. Koulu näytti koululta, tutun näköistä noin pintapuolisesti mutta kaikki tyhjät seinäpinnat oli täytetty koulun arvoja kuvaavilla sanoilla ja iloisilla oppilaskuvilla. Toisto varmasti tehoaa (jotain voisi lainata meidänkin uuteen yläkouluun), mutta visuaalinen ilme oli minusta levoton.
3. Koulun suuri oppilasmäärä ei näkynyt eikä varsinkaan kuulunut koulun käytävillä, paikat olivat kunnossa ja oppilaat iloisia ja hyväkäytöksisiä

Soili:

1. Kaikkien positiivinen asenne työskentelyyn, sekä oppilaiden että opettajien.
2. De Ferrers imago, motivointisanat seinillä, portaissa, opettajien antaessa palautetta ja ilmapiirin rakentamisessa.
3. Testaamisen keskeinen asema koulujärjestelmässä.

Markus:

1. Rauhallinen työskentelyilmapiiri.
2. Oppilaiden tulosten seuraaminen on hyvin keseisessä asemassa.
3. Opettajien ajatukset iPadien käytöstä ovat hyvin samankaltaisia kuin meilläkin. Opiskelijat kohteliaita, visio ja arvot näkyvillä.

Job shadowing -jakso the De Ferrers Academyssä (JS Burton)/Sari Lantto, Sirpa Kolehmainen, Markus Pessa, Katariina Lauri-Spets ja Soili Tolonen

Kuukausien suunnittelun jälkeen pääsimme vihdoinkin toteuttamaan Erasmus-hankkeen ensimmäistä liikkuvuutta eli job shadowing -jaksoa Iso-Britanniassa. Yhteys isäntäkouluumme luotiin heinäkuussa rehtorin ADE -koulutuksessa Hollannissa. 

Saavuimme Lontooseen sunnuntaina 1.11. yli kuusi tuntia matka-aikataulustamme myöhässä. Ensin lentokone jolla meidän oli tarkoitus matkustaa, sai teknisen vian, sitten Lontoon sumu esti lentomme lähtemisen Helsingistä. Jälleen kerran opimme, että saarivaltioon matkustettaessa matkapäivälle ei kannata suunnitella ohjelmaa: myöhästymiset ovat hyvin tavallisia.

Lontoosta matkustimme Eustonin juna-asemalta East Midlands -junalla parin tunnin verran Tamworthiin ja sieltä taksilla isäntäkoulumme kotikaupunkiin Burton upon Trentiin. Junamatka oli jännittävä kokemus, sillä välillä tuntui, että olemme väärässä junassa tai ainakin sellaisessa vaunussa, joka jää välille ennen päätepysäkkiämme. Junassa ei ollut henkilökuntaa, joten asian varmistaminen jäi epätietoisten matkustajien varaan. 

Majoituimme Burtonissa hienoon Dovecliff Hall -kartanoon, joka sijaitsi sumuisten peltojen keskellä.
Job shadowing -jaksomme kesti 2.-4.11.2015.